5. joulukuuta 2014

Luukku 5

Tallitontun kepposia?



Aamulla tallissa meitä odotti Merin kanssa melkoinen näky. Karsinan ovien telineissä olleet loimet olivat hujan hajan käytävällä, rehuhuoneen ovea oli potkittu, heiniä oli levitelty käytävällä lojuvien loimien sekaan, ja yhdelle loimelle oli pissattu. Syyllinen kävelikin pian vastaan purulasta pystyharja ja vaalea karva yltäpäältä puruissa. Tihutöiden tekijänä oli vuonohevosori Eetu, jolla oli tapana harrastaa karkailua. Pitkän aikaa se oli kyllä pysynyt kiltisti omassa karsinassaan tuplalukon ansiosta, mutta eilen joku oli ilmeisesti unohtanut laittaa alemman lukon kiinni.

Meri pyydysti oriin ja raivattuamme muutamat loimet pois alta kiinnitimme sen käytävälle. Rehulaan Eetu ei ollut onneksi päässyt, joten se oli ehtinyt ahtaa itseensä vain heinää ja yksityisten puolella aamua varten valmiiksi laitetut Lurppa-ponin rehut, jotka oli jätetty oven pieleen. Mitään haavoja tai vammoja ei oriista löytynyt, joten se vietiin odottamaan pihalle pääsyä karsinaansa.

Meinasimme tänään lähteä Merin kanssa koettamaan Unskia pitkästä aikaa reen eteen. Täytyihän joulujuhlassa nyt sentään rekiajelua olla. Kun kaikki muut hevoset oltiin yhteistuumin saatu ruokittua ja pihalle, otimme Unskin käytävälle ja puunasimme sen oikein hienoksi. Meri lähti työntämään rekeä tallin ovelle samalla kun laittelin oriille valjaita. Pian oltiikin molemmat reessä paksujen vällyjen alla.

Lunta oli melko niukasti, mutta kuitenkin tarpeeksi, jotta reellä pääsi kulkemaan. Toivottavasti joulutapahtuman aikaankin on vielä hanki maassa. Lyhyen, mutta virkistävän lenkin jälkeen ohjasin Unskin tallin eteen ja irrotimme reen Merin kanssa. Tämän jälkeen ori pääsi kavereiden kanssa tarhaan ja aloitimme yhdessä tuumin karsinansiivoustalkoot.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Käyttäydythän asiallisesti kommentoidessasi, kiitos!